6. 4. 2020 klo 11:31 Tänä keväänä me kaikki olemme olleet täysin uudessa tilanteessa niin opiskelujen, työn kuin vapaa-ajankin osalta. Vallitseva epidemia on tietysti vaikuttanut myös SYKETTÄ-liikuntapalveluihin, jotka jäivät pois käytöstä maaliskuun puolesta välistä. Jos edeltävän kahden viikon aikana on ehtinyt tulla ikävä ohjattua liikuntaa, ei hätää – tunnit ovat taas täällä, nyt vaan etänä! Huolimatta siitä, että rakastan liikuntaa […] 12. 3. 2020 klo 09:57 SYKETTÄ-ohjaaja Roosa on liikunnanohjaaja (AMK), jonka sydäntä lähellä on muun muassa myofaskiaaliset linjat sekä tuki- ja liikuntaelimistön terveys. Tässä blogikirjoituksessa Roosa kertoo PowerMethod-konseptista, johon... 20. 1. 2020 klo 09:18 Uusi vuosi startattu ja palataan pikkuhiljaa takaisin arkeen. Jos teit lupauksia tulevalle vuodelle, toivottavasti ne eivät ole kieltoja vaan tavoitteita lisätä hyvää arkeen. Halusin kirjoitella asiasta, josta olen eri miel... 15. 12. 2019 klo 19:04 Syksy on kääntynyt talveksi ja saattaa tulla mieleen, onkohan syksyn aikana tapahtunut edistystä omassa kunnossa.
Liikkuja pystyy puhumaan puuskuttamatta. Kevyen liikunnan sykealueella ovat esim. iltakävely, kehonhuoltojumpat, kevyt kuntosaliharjoittelu, pihatyöt ja lasten kanssa leikkiminen. Peruskunto- ja peruskestävyysharjoittelu (sykealue 60-–75% maksimisykkeestä) Kestävyys on kunnon kehittämisen perusta. Peruskestävyysharjoittelu (yli 40 min. ) kohentaa/ylläpitää kuntoa 2-3 kertaa viikossa tehtynä. Peruskestävyyden sykealueella liikkumisessa sydän- ja verenkiertoelimistö saa riittävästi kuormitusta, mutta rasitustaso tuntuu silti hyvältä ja kohtuulliselta. Liikkuja hengästyy ja hikoilee, mutta pystyy puhumaan puuskuttamatta. Keventäjälle tämä sykealue on tehokas, sillä kohtuukuormitteisella sykealueella lihassolut käyttävät energialähteenään suurimmaksi osaksi rasvakudokseen varastoituneita rasvahappoyhdisteitä. Peruskuntoliikunnan sykealueella ovat esim. tehokävely/sauvakävely, kuntopiiri, reipas kuntosaliharjoittelu, vesijuoksu, uinti, polkupyöräily, jumpat, perinteinen hiihto ja hölkkä. Vauhtikestävyys/tehoharjoittelu (yli 75% maksimisykkeestä) Tehoharjoittelun sykealueella liikkuessa paranee kehon kyky kuljettaa happea lihaksille ja hiilidioksidia pois.
Jumpissa on tullut käytyä tiuhaan, sinne kuntosalillekin on uskaltauduttu ja taisi joku uusi lajikin päästä... 3. 11. 2019 klo 18:03 Mikä trainer? SYKETTÄ Trainerilla on liikunta –ja terveysalan koulutus. Hänen ohjauksessaan saat ideoita treenaamiseen, ohjausta tekniikkaan ja toiveidesi mukaan räätälöidyn saliohjelman. Teijaa kyllästytti "tur... 28. 10. 2019 klo 13:44 Mikä on tuo maaginen kirjainlyhenne RVP liikuntakalenterissa? Se on lyhenne täydellisestä kiinteytyskombo-tunnista eli REISI-VATSA-PAKARA-tunti! Yhden tunnin aikana pääset tekemään tehokasta treeniä juuri kyseisille lihas... 24. 2019 klo 10:29 Se olisi taas uuden lajikokeilun aika. Innokas Sykettä -tiimi otti tietenkin haasteen vastaan ja jäi tanssipysäkille. Mukana olivat lisäkseni SYKETTÄ-tuutorit ja liikuntasuunnittelija Paula. Kenelläkään ei ollut tietoa, mi... 16. 2019 klo 12:23 "Kahvakuulailu" on aina herättänyt kiinnostusta minussa, mutta vasta nyt pääsin ensimmäistä kertaa kokeilemaan kyseistä lajia. Hieman jännitin tunnille menemistä, sillä olen tottunut enemmänkin perinteiseen kuntos... 14.
Näistä voit keskustella lääkärisi kanssa. Sykkeen mittaus Sykkeen voi mitata tunnustelemalla valtimoa kaulalta tai ranteesta. Sydämen sykkeen saat laskemalla lyönnit 15 sekunnin ajalta ja kertomalla sen neljällä. Sykkeen mittaamiseen helpointa on käyttää sykemittaria, jolloin mittarin vyö taltioi sykettä rinnalta ja sykettä seurataan kellomaisesta vastaanottimesta. Sykemittari laskee liikkujalle sopivat sykealueet ja helpottaa sykkeen seuraamista liikunnan aikana. Kevyt ja palauttava liikunta (sykealue 50-–60% maksimisykkeestä) Kevyt liikunta on tyypillisimmällään arkiliikuntaa, joka edistää terveyttä jo 30 minuutin, lähes päivittäisinä, annoksina. Kevyt liikunta kohentaa liikunnan aloitteluvaiheessa myös peruskuntoa. Kuntoilijoille matalalla sykkeellä tehdyt harjoitukset palauttavat ja rentouttavat, joten ne ovat tärkeä osa kuntoiluohjelmaa. Pitkäkestoinen (yli tunnin), hidasvauhtinen ja kevyt liikunta edistää rasva-aineenvaihduntaa. Keho käyttää tällöin rasvaa ensisijaisena polttoaineena hiilihydraattien asemasta.
7 min per km. Voiko tämän ikäisenä enää kunto nousta teidän nuorempien tasolle? Kannattaako haaveilla juoksevansa maratonia joskus? Miten voisin juosta kovempaa nostamatta sykettä yhtään enempää kuin nytkään?
Näistä aerobinen kunto on tärkeämpi osa yleiskuntoa. Aerobinen kunto kertoo tasosta, jolla ihminen pystyy liikkumaan ilman maitohapon kertymistä ja happivelkaa. Anaerobinen taso tulee vastaan, kun liikutaan kuntotasoon nähden liian kovaa. Lihaskunnossa – ja etenkin lihaskestävyydessä – taas on kyse siitä, että lihas jaksaa harjoitellen tehdä tiettyä suoritusta entistä pidempään. Lihaskunnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja suorituskyvylle korostuu ikääntyessä. – Toki kaikille lihaskunnon parantamisesta on hyötyä. Jos ryhtyy nostelemaan pieniä puntteja ja tekemään lihaskuntoa kohottavia liikesarjoja, elimistö tottuu liikkeisiin ja lihakset vahvistuvat ja tulevat kestävämmiksi, Tommi Vasankari sanoo. Toisin sanoen lihaksen kunto nousee, kun sen aineenvaihdunta- ja energiantuottokyky kasvavat ja lihasvoimaa lisäävä tekijä, lihaksen poikkipinta-ala, kasvaa, ja lihas suurenee. Hengästyminen hyväksi Moni uskoo, että kunto kohenee vasta, kun liikkuminen hengästyttää ja hikoiluttaa. Pitääkö paikkansa, professori Tommi Vasankari?